Brisfest ja Love Food Market

 Paras viikonloppu koko reissun aikana. Chillailua Brisfestissa ja ihana ruoka marketti, täynnä paikallisia herkkuja.

Brisfest oli kolme päiväinen musiikki tapahtuma, jossa esiintyjät oli paikallisia tai ei-niin-tunnettuja. Mutta mainiot jamit saivat aikaan. Pysyteltiin enimmäkseen lavalla, jossa soi funk, jazz ja blues (välillä myös reggae). Niin pitäs viikoloput viettää: istua auringossa nurmella ja kuunnella jami musaa, herkutella ylikalliilla, valmiiksi paloitelulla ananaksella ja katsella muitten ihmisten menoa. Ja olihan tuo ihan kiva bongata Skins:ista tuttu näyttelijä.

 Festari oli satama alueella, mikä oli ihanteellista. Veneet lipuivat ohi ja ilotulitus näytti upealta. Päädyttiin festarille perjantaina ja lauantaina sekä sunnuntaina hetkeksi. Sunnuntaina pääkohteemme oli Love Food Festival, jonne ei ensin meinattu kehdata kävellä hirmuisen sateen takia, mutta kuten Englannissa aina, sää muuttui ihan yhtäkkiä upeaksi. Juuri kun oltiin varauduttu kauheilla kerroksilla neuleita ja takkeja, niin tietenkin lämpötila nousee noin +20C. Ja olin kyllä extra onnellinen kun vihdoin etsinnän jälkeen löydettiin marketti. Se oli kuin aarrepaikka odottaen harvoja löytäjiään.

 Seinämän takaa avautui piha-alue, josta oli ovi sisälle.

 Tämän nähdessämmehän me sitten innostuttiin (ylä kuva). Paikallista jääteöä, juuripuristettua mehua, siidereitä, leivoksia, kakkuja, käsintehtyä toffeeta, falafeleita, jamaikalaista ruokaa, kuivattuja hedelmiä, aurinkokuivattuja tomaatteja, leipää ja vaikka mitä. Saavuin ruoka taivaaseni. Päädyin ostamaan falafelia rasiallisen(makuna aurinkokuivattu tomaatti), ja voin kertoa etten mistään ole aikaisemmin löytänyt niin makutäytteisiä falafeleita. Tein niistä tänään  sitten unelma salaattini. Kaikkea sai maistaa ennenkuin osti, joten erikseen lounaalle ei ollut sunnuntaina tarvetta. Jamaikalainen täytetty pasteija oli (omom) hyvää!! Ja en ole ikinä ennen syönyt kuivattuja kiiwejä ja kyllä nekin alas upposi aika nopsaa.

Minun herkku on toffee. Iso-Britannialainen toffee. Sieltä sai toffeeta, käsintehtyä toffeeta, englantilaista. Ja sitä ei kaikkialta löydä. Joten mikä olikaan pettymykseni kun en voinut ostaa niitä tämän typerän ruokavammaisuuteni takia. Ja ei ole edes varmaa, onko mahakipujeni syynä maito. Kuola valui poskilla, kun piti suosiolla vain kävellä pöydän ohi avaamatta kukkaroa. Heihei kermatoffee.

Maistelin myös siideri leipää, joka, yllätys,yllätys, maistui siideriltä. Englantilaiset on hulluna siideristä ja ei kumma, täällä siideri maistuu siideriltä. Ja en nyt puhu mistään ylimakeasta sokeri litkusta, tai muistakaan huonoista suomalaisista siidereistä. Täällä se on aitoa tavaraa ja maistuu upealta. Sellaiselta, joka pitää nauttia lasista aurinkolasit taivasta kohti, ystävien seurassa, jami- musiikkia kuunnellen. Suomalaisen siiderin takia inhosin koko litkua, joten kiitos Englanti, kun näytit mitä siideri todella tarkoittaa.

Markettille ei kyllä olisikaan mitään osuvampaa nimeä kuin LOVE FOOD festival. Nautinnollista. 9.10 on samainen marketti Bath:ssa, joka on kaupunki kymmenen minuutin juna matkan päässä. Ilmeisesti se on vielä isomman luokan juttu. Eli ei ole vaikea arvata mistä minut löytää 9.10.

 Takaisin kun saatiin käveltyä, jäätiin aukiolle katsomaat katuteatteria ja käytiin vielä hetki nauttimassa Brisfest:ista.

Hyvin onnellsien näköinen tyttö sitten istuskeli bussissa kohti asuinaluettaan.
Kyllä nyt kerrankin oon ollu viikon aikana enemmän ilonen ku  masentunut.

Lauantaina onkin sitten synttärit nii pittää kait juhlia kaks päivää. Hihhei. Täällä jopa on suuri valinta minne mennä. Perjantaina illallinen ja drinkkejä, lauantaina shotteja ja tanssia. Ja minun ihana mikkeliläinenkin saapuu tänne alle 5 viikon päästä.